Hiljaista Pohdintaa

Hiljaista Pohdintaa

torstai 13. heinäkuuta 2017

Jakamaton ihmisarvo

Liberaalien keskuudessa on viime aikoina toisteltu paljon muotifraasia ihmisarvon jakamattomuudesta. Hyvin harvalla niistä, jotka sitä käyttävät, on käsitys siitä mitä jakamaton ihmisarvo tarkoittaa.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos valtaapitävät antavat kansalaisille tai kansanryhmälle poliittisia oikeuksia ja vapauksia, mutta samanaikaisesti heidän taloudellista toimintaansa estetään niin, että he elävät puutteessa, kurjuudessa ja nälässä, he eivät voi täysipainoisesti tai lähes ollenkaan käyttää poliittisia oikeuksiaan. Poliittiset oikeudet menettävät merkityksensä, jos taloudelliset oikeudet ja muut oikeudet eivät ole kunnossa. Kun liberaalit haluavat muiden hyväksyvän jakamattoman ihmisarvon poliittisesti, he käyttävät usein äärimmäistä vastakkainasettelua; [lähes] täydet poliittiset oikeudet vs vakava puute, nälkä ja kurjuus. Näin jakamaton ihmisarvo kuulostaa paremmin järkeenkäyvältä. Liberaalit ovat tehneet virallisia ja puolivirallisia listoja siitä mitkä kaikki asiat jakamaton ihmisarvo kattaa. Käytännössä se kattaa kaikki ihmisten elämän ja yhteiskunnan osa-alueet. Jakamattoman ihmisarvon puitteissa mitä tahansa osa-alueita voidaan asettaa mielivaltaisesti vastakkain tai verrattaviksi. Kun yksi osa-alue on rikki, jakamattoman ihmisarvon mukaan koko ihmisarvo on rikki ja uhattuna.

Liberaalien muodostaman poliittisen liikkeen työ ja toimeentulo perustuu yhteiskunnan kaikkien osa-alueiden muuttamiselle, jota he kutsuvat kehitykseksi, progressiivisuudeksi tai asioiden korjaamiseksi. Nyky-yhteiskunnassa perusasiat ja yleisesti suurin osa asioista on käytettävissä oleviin resursseihin nähden kunnossa ja hyvin, erityisesti jos hyväksyy nykyisen yhteiskunnan liberaalidemokraattiset poliittiset raamit. Siksi suurta korjattavaa ja kehitettävää on suhteellisen vähän, ja jos ehjää alkaa korjaamaan niin se menee useimmiten huonommaksi ja pilalle. Mutta liberaalit byrokratiat, kansalaisjärjestöt, aktivistit, rivijäsenet, lakimiehet, sosiologit, poliitikot, tutkijat, toimittajat, jne. tarvitsevat merkityksellisiä töitä ja tehtäviä.

Kuvaan astuu jakamaton ihmisarvo. Liberaalit poliitikot voivat sanoa esim., "Perussuomalaisten, keskustalaisten ja kristillisten mielestä homojen poliittiset oikeudet ja vapaudet ovat kunnossa, mutta saamiemme raporttien mukaan Helsingissä poliisi on kieltänyt homojen poliittisen mielenosoituksen osanottajia esiintymästä alasti julkisella paikalla, ja määrännyt heidät pukeutumaan säilöönottamisen ja sakkojen uhalla. Vastaavassa mielenosoituksessa Porissa kaksi henkilöä oli heittänyt osanottajien päälle hiekkaa, eikä poliisi ja oikeuslaitos ole puuttunut riittävän voimakkaasti tähän viharikokseen. Homojen poliittisen kokoontumisen, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet, ja sananvapauteen kuuluva itseilmaisun vapaus ovat uhattuina. Nämä ovat osa jakamatonta ihmisarvoa, joten voimme todeta, että homojen ihmisarvo on uhattuna. Olemme lähettäneet tiedot näistä tapauksista kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille Mitä ministerit aikovat tehdä jakamattoman ihmisarvon turvaamiseksi?"

Kuka liberaali poliitikko uskaltaa vastustaa "ihmisarvoa"?

Sitten tutkijat tutkivat tätä asiaa eri liberaaleista näkökulmista, aktivistit mielenosoittavat ja kansalaisvaikuttavat, lakimiehet puolustavat oikeudessa ja ehdottavat tarvittavia lakimuutoksia, toimittajat kirjoittavat koskettavia tarinoita liberaaleista ihmisistä, jne.

Jakamatonta ihmisarvoa voi käyttää myös poliittisia vastustajia vastaan. (Fiktiivinen esimerkki) Jos maahanmuuttokriittinen poliitikko X kirjoittaa johonkin maahanmuuttajaryhmään kuuluvan kolmen henkilön viime päivinä tekemistä rikoksista, liberaali media syyttää häntä ihmisvastaisuudesta. Näillä ei näytä olevan mitään loogista yhteyttä, joten X sanoo haastattelussa, että hän ei ole ihmisvastainen, eikä tunne itseään sellaiseksi. Liberaali media jatkaa silti saman toistamista.

Liberaalien logiikka etenee seuraavasti: X:n kirjoitukset aiheuttavat samaistumisen ja loukatun ihmisarvon takia melkein kaikissa kyseisen maahanmuuttajaryhmän jäsenissä syrjityksi tulemisen ja huonommuuden tunteita. Samaistumisen ja luokatun ihmisarvon myötä myös muiden maahanmuuttajaryhmien jäsenet tuntevat syrjityksi tulemisen ja huonommuuden tunteita. ---> Edellä mainitut tunteet synnyttävät toivottomuutta ja vähentävät siksi kaikkien maahanmuuttajien poliittista osallistumista. Ne heikentävät heidän halujaan, kykyjään ja mahdollisuuksiaan päästä työelämään, tehdä työtä ja menestyä työelämässä. Lisääntyvä työttömyys johtaa lisääntyvään rikollisuuteen. Negatiiviset tunteet ja mielikuvat johtavat maahanmuuttajien eristäytymiseen ja takertumiseen traditionaalisiin kulttuureihin. Integroituminen liberaaliin kulttuuriin ja yhteiskuntaan vähenee tai estyy lähes kokonaan. Jne. ---> Maahanmuuttajien elämä on uhattuna kaikilla elämänalueilla, maahanmuuttajien ihmisarvo on uhattuna kaikilla elämänalueilla, maahanmuuttajien koko ihmisarvo on uhattuna. ---> Maahanmuuttajien ihmisarvo on jakamaton ja sitä ei voi erottaa kaikkien muiden maailman ihmisten ihmisarvosta. Ihmisarvo on kaikkien ihmisten yhteinen, paitsi niiden, jotka ovat ihmisyyden ulkopuolella tai asettautuvat ihmisyyden ulkopuolelle; seksistit, kristityt, valkoiset, valkoiset heteromiehet, konservatiivit, yhteisölliset ihmiset, jne. Kaikkien ihmisten täytyy puolustaa yhteistä ihmisarvoa ja maahanmuuttajia, ja vastustaa ihmisyyden vastaisia ihmisiä, kuten X ---> X on (yksin tai osana ihmisvastaisten ihmisten koalitiota) syyllinen kaikkiin maahanmuuttajien ongelmiin. X on syyllinen kaikkiin maailman ongelmiin. X on se mikä koko maailmassa on vikana. ---> Kun X on syyllinen kaikkeen, maahanmuuttajat eivät ole eivätkä voi olla syyllisiä mihinkään, riippumatta siitä mitä he tekevät.

Toisin sanoen liberaalien jakamattoman ihmisarvon käsitteellä maailman mittakaavassa pieni, tuntematon ja merkityksetön paikallisen osa-alueen ongelma voidaan paisuttaa globaaliksi kaikkien ihmisten kaikkea elämää uhkaavaksi suureksi "ongelmaksi", ja samalla tiivistää kaikki maailman syyllisyys yhteen henkilöön tai paikalliseen ryhmään, joilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

12 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Kommentoin toisaalla seuraavasti.

Kun aikuiset japanilaiset ihailevat jotain henkilöä ja hänen ajatteluaan tai kannattavat jotain aatetta, heillä on enemmän tai vähemmän taipumus ottaa tarkasti selvää niihin liittyvistä henkilöistä; kerätä heihin liittyviä valokuvia ja muistoesineitä; kääntää japanin kielelle sekä ihailemiensa henkilöiden elämään liittyviä kertomuksia että heidän ajatuksiaan; jäljitellä heidän pukeutumistaan ja tapojaan; ottaa selvää niistä sosiaalisista ryhmistä, joihin heidän ihailemansa henkilö kuuluu tai kuului; muodostaa ihailijakerhoja, jotka toimivat ainakin jossain määrin samalla tavalla kuin heidän ihailemansa henkilön sosiaaliset ryhmät; tms.

Kun aikuiset suomalaiset (tai eurooppalaiset) ihailevat jotain henkilöa ja hänen ajatteluaan tai kannattavat jotain aatetta, heillä on taipumus ottaa selvää lähes yksinomaan kyseisestä ajattelusta tai aatteesta. Heistä japanilaisten em. puuhastelu vaikuttaa keskenkasvuisten murrosikäisten lapselliselta ajanhukalta tai omituiselta ja eksoottiselta harrastukselta, joka ei tuo mitään lisäarvoa siihen verrattuna mitä suomalaiset tekevät. Suomalaiset selittävät itselleen japanilaisten toimintaa siten, että japanilaiset ovat sosiaalisia matkijoita, ja sokeasti seuraavia, mukautuvia ja tottelevia konformisteja.

Todellisuudessa japanilaisten em. puuhastelu on eräänlaista ideologian tms. ajattelun testaamista ja sovittamista todellisen henkilökohtaisen ja ennen kaikkea sosiaalisen elämän kontekstissa. Heille muodostuu ihailemastaan ajattelusta, ja sen motiiveista ja todellisen elämän seurauksista paljon realistisempi ja järkevämpi kuva kuin suomalaisille. Hiukan kärjistettynä suomalaiset ovat japanilaisiin verrattuna melkein kuin autisteja, joiden pään sisällä räjähtänyt pieni neutronipommi on tuhonnut lähes kaiken sosiaalisen ja elävän, ja jättänyt jäljelle lähinnä abstrakteja loogisia ja teknisiä rakennelmia.

Jatkuu ...

Valkea kirjoitti...

Osa 2.

Osaltaan tämän takia japanilaiset osaavat valikoida paremmin niitä ideologioita tms., joita he ottavat käyttöön yhteisöissään ja yhteiskunnassaan. He tekevät vähemmän ideologisia virheitä, ja silloin kun he tekevät niitä, ne eivät ole niin suuria ja vakavia, että olisivat korjaamattomia. Tästä muodostaa jossain määrin poikkeuksen vain sellaiset tilanteet, joissa japanilaisten harppaus ajassa eteenpäin on todella suuri, ja heidän jäljittelemissään yhteiskunnissa haitat eivät ole vielä riittävästi materialisoituneet ollakseen tarpeeksi näkyviä. Näin oli jossain määrin silloin kun samurai -ajan japanilaiset omaksuivat länsimailta suoraan ilman välivaiheita modernin teollisen yhteiskunnan ja nationalismin. Kun japanilaiset tekevät kollektiivisia virheitä heillä on useimmiten taipumus vaipua lopulta joksikin aikaa yhteiskunnalliseen horrostilaan, mutta he voivat tilanteiden muuttuessa elpyä yhteiskunnallisessa aikaskaalassa salamannopeasti takaisin kehityksen kärkijoukkoihin.

Kun suomalainen (tai eurooppalainen) omaksuu jonkin ideologian, hänellä on taipumus juntata sitä konemaisesti sosiaalisista ja yhteiskunnallisista seurauksista piittaamatta. Suomalaisen lähtökohta on että hänen ideologiansa on jäykkä, kova ja muuttumaton rakenne, ja muiden ihmisten ja sosiaalisten ryhmien tehtävänä on sopeutua hänen ideologiaansa, riippumatta siitä kuinka perverssejä ja vahingollisia hänen ideologiansa vaikutukset ovat. Suomalainen ei yleensä lopeta mekaanista junttaamistaan ennenkuin kuolee pois tai vastapuoli on täydellisesti sopeutunut hänen ideologiaansa. Jos suomalainen kuolee ennenkuin saa tehtävänsä päätökseen, hänen aatetoverinsa jatkavat robottimaista junttausta. Koska suomalaisen mukaan hänen ideologiansa on (lähes) täydellinen, muiden ihmisten sopeutumattomuuden voi selittää vain tympeä tyhmyys tai synkeä pahuus. Vastustajan oletettu tyhmyys ja pahuus toimii kommunikaation estäjänä ennenkuin se on alkanutkaan. Vastustajasta tiedetään suhteellisen vähän ja sekin koetaan liialliseksi.

Suomalaisia on vuosituhansia suojellut itseltään se että suomalaiset ovat eläneet täällä keskenään itsensä kaltaisten ihmisten kanssa melkoisen harvakseltaan ripotelluissa kyläyhteisöissä. Suomalainenkaan ei saa sellaisissa oloissa korjaamatonta vahinkoa aikaiseksi esim. keihäällä ja jalkajousella, tms. Nyky-yhteiskunnassa on toisin. Nyt suomalaisilla on käytössään kaikki tarvittavat teknologiat, ideologiat ja metodit kollektiivisen itsemurhan tekemiseen, jota he eivät tietoisesti halua tehdä, mutta jonka eteen he tekevät ahkerasti ja uupumatta töitä joka päivä. Mikään ei estä kollektiivista itsemurhaa, jos suomalaiset eivät itse sitä pysäytä, ja kaikki valttikortit ovat itsemurhan puolella.

Hyvät asiat tarvitsevat elääkseen sellaisia asioita, jotka tietämättömien nykysuomalaisten mielestä näyttävät turhilta, omituisilta ja ylimääräisiltä. Niiden henkilökohtainen ja sosiaalinen yhteinen vaaliminen on tärkeää. Ottakaamme oppia japanilaisilta. Voimme aloittaa siitä, että sanomme itsellemme, "Suomalaiset ovat itsessään tärkeitä, ihmisinä tärkeitä. Suomalaiset ovat tärkeämpiä kuin mikään ajatusrakennelma. Ajatusrakennelmien tehtävänä on sopeutua suomalaisiin, ja auttaa heitä säilymään ja menestymään, tässä järjestyksessä. Ilman säilymistä ei ole mitään muutakaan."

Valkea kirjoitti...

Tein toisaalla pienen analyysin ihmisoikeuksista, laeista ja ihmisarvosta.

Ihmisoikeudet ovat oikeuskelpoisia ja vakioituja määritelmiä. Ihmisarvo on ihmisoikeuksista johdettu poliittisen keskustelun ja vaikuttamisen termi. Ihmisarvolla tarkoitetaan yleensä ihmisoikeuksia, mutta se on joustava termi, joka voi viitata laajempaan kokonaisuuteen, kapeampaan osaan, erilaisiin kombinaatioihin tai johonkin ihmisoikeuksien ulkopuoliseen.

Ihmisoikeudet näyttävät olevan päällekkäisiä lakien kanssa. Kyllähän lait kieltävät esimerkiksi aiheettoman väkivallan tekemisen toisille ihmisille. Miksi ihmisoikeudet sitten ovat olemassa?

Lait kieltävät implisiittisesti (eivät eksplisiittisesti) tiettyjen asioiden tekemisen. Jos ollaan kirjaimellisia, laki ei kiellä varastamista, laki vain määrää sanktion kiinni jääneelle epäillylle ja syylliseksi todettavalle varkaalle. Oikeudessa ei pyritä selvittämään vallitsevia tosiasioita, vaan sitä täyttääkö syytetyn aikaisemmin tapahtunut toiminta laissa määritetyt edellytykset tuomiolle ja rankaisemiselle. Jos laissa määrätään sakkorangaistus, jos henkilö sanoo Kauppatorilla, "Painovoima on totta", silloin oikeudessa voidaan keskustella paljonkin siitä onko painovoima totta vai ei, mutta tuomion ja rankaisemisen kannalta on merkitystä ainoastaan sillä sanoiko henkilö Kauppatorilla em. asian. Yleisellä totuudella, tosiasioilla ja tieteellisillä tutkimuksilla ei ole välttämättä minkäänlaista vaikutusta oikeuden päätöksiin. Lait suuntautuvat siis historiaan.

Jatkuu ...

Valkea kirjoitti...

Osa 2.

Ihmisoikeuksilla valtio ilmaisee tulevaisuuteen suuntautuneen preferenssin siitä minkälaisia asioita se haluaa kansalaisten ajavan ja vaativan, ja minkälaisille asioille se antaa tukensa, jos ihmisoikeudet ja muut asiat joutuvat poliittiseen tms. ristiriitaan. Ihmisoikeuksiin liittyen jaetaan myös virkoja ja rahaa. Ihmisoikeuksilla valtio valitsee etukäteen haluamansa voittajat. Ihmisoikeudet suuntautuvat pääsääntöisesti tulevaisuuteen, ellei ole kysymys esim. kansainvälisestä ihmisoikeustuomioistuimesta.

Ihmisoikeudet ovat virallisesti, pysyvästi ja tarkasti määriteltyjä, ja siten ne altistuvat suhteellisen helposti loogisille, älyllisille, retorisille, poliittisille ja lakiin liittyville vastaväitteille. Ihmisoikeuksilta puuttuu poliittisessa väittelyssä ja kilpailussa tarvittavaa suostuttelevaa ja mielikuviin liittyvää voimaa, ja se ei ole tarpeeksi helposti ymmärrettävä. Ihmisarvo -sanalla on suhteessa edellisiin käänteisiä positiivisia ominaisuuksia.

Ihmisarvolla voidaan viitata retorisesti melkein mihin tahansa. On vaikeaa vastustaa loogisesti sellaista, josta ei tiedä tarkkaan mitä se on tai mitä se milloinkin on. Ihmisarvo on myös mielipide ja tunne. Jos liberaalit sanovat, "Meidän kumppanimme ihmisarvoa on loukattu", kukaan ei voi kiistää, että liberaalit ovat sitä mieltä ja tuntevat niin. Liberaalit voivat liittää ihmisarvo -sanan monenlaisiin oikeudenkäynteihin, ihmisoikeudet, kunnianloukkaukset, kiihotus kansanryhmää vastaan, väkivalta, jne., ja nykyisessä liberaalissa yhteiskunnassa sen käyttö lisää vastustajalle annetun tuomion todennäköisyyttä ja kovuutta. Liberaalissa mediassa syytökset epämääräisistä ihmisarvon loukkauksista voidaan liittää kehen tahansa vastustajaan, kun taas tarkasti määriteltyjä ja rajattuja ihmisoikeuksien loukkauksia on vaikeampi liittää vastustajiin. Jne.

Vasarahammer kirjoitti...

Hyvä, että olet aktivoitunut taas pitkästä aikaa.

Liberaaliin politiikkaan kuuluvat epämääräisesti määritetyt käsitteet, joista tässä otat esimerkiksi ihmisarvon. Ei ole olemassa täsmällistä määritelmää, mitä ihmisarvo täsmällisesti tarkoittaa. Joko tällä ei ole väliä tai niin halutaankin olevan. Ihmisarvo-käsitteen ensisijainen arvo on käyttö retorisena tehokeinona, jolla oma puoli saadaan näyttämään moraalisesti hyveelliseltä ja vastapuoli vähintäänkin epäilyttävänä tai useimmiten moraalisesti epäkelpona.

Yksi ihmisarvon sukulaiskäsite on "arvopohja", joka on vieläkin ihmisarvoa epämääräisempi.

Ihmisarvo-käsitteen juuret ovat kristillisessä etiikassa ja siinä, että jokainen ihminen on Jumalan kuva. Lisäksi Raamatun kertomus laupiaasta samarialaisesta velvoittaa auttamaan hätään joutuneita. Ihmisarvo ja sen johdannaiskäsitteet liberaali ideologia on lainannut kristinuskosta ja sovittanut omaan jumalattomaan etiikkaansa. Lisäksi liberaaliin ideologiaan kuuluu oikeus tuomita väärämielinen moraalisesti vajavaiseksi, joka kristinuskossa on varattu ainoastaan Jumalalle.

Liberaalissa etiikassa on kuitenkin unohdettu useita olennaisia kristinuskon opetuksia. Ensinnäkin omilla hyvillä teoilla tai omalla moraalisella ylivertaisella moraalilla ei sovi kehuskella. Toiseksi teko ei ole itsessään hyvä, jos sen seuraukset ovat kielteisiä. Liberaali on kiinnostuneempi "narratiivista" kuin totuudesta. Siksi MSF eli Lääkärit ilman rajoja voi pelastaa rajattomasti ihmisiä Libyan rannikolta ja teeskennellä tekevänsä hyvää. Jos kyseinen järjestö pohtisi tarkemmin toimintansa seurauksia, se ymmärtäisi, että heidän toimintansa rohkaisee ihmisiä lähtemään Välimerelle, koska MSF:n tai jonkun muun vastaavan järjestön alus pelastaa heidät kuitenkin. MSF:n onnistuminen mitataan hukkuneiden määrässä, ei siinä, kuinka moni olisi jättänyt lähtemättä, jos he tietäisivät, että he eivät pääsisikään Eurooppaan. Liberaalin etiikan ansiosta hukkuneita on luultavasti paljon enemmän kuin tilanteessa, jossa siirtolaisia ei siirrettäisi Eurooppaan.

MSF ei myöskään ole lainkaan kiinnostunut siirtolaistulvain vaikutuksista eurooppalaisille yhteiskunnille eikä siitä, että tulijoiden motiivit eivät välttämättä ole puhtaat eli seurausta konkreettisesta uhasta itselle tai läheisille.

Liberaali etiikka on puhdasta poseeraamista ja oman hyveellisyyden todistamista seurauksista riippumatta. Teko itsessään on hyvä, jos se tehdään vilpittömin mielin seurauksia ymmärtämättä. Kristillisessä etiikassa usko tulee ensin ja sen kautta hyvät teot, jotka eivät ilman uskoa ole minkään arvoisia.

Valkea kirjoitti...

Tervehdys Vasarahammer,

noin meille on selitetty. Jos katsoo kansainvälistä ihmisoikeuksien julistusta, sen tarkoituksena on järjestää liberaalin yhteiskunnan perustoimintoja ja taata siihen vaadittavia perusedellytyksiä yksittäisille ihmisille. Se ei kerro juuri mitään yksittäisen ihmisen ihmisyydestä (muuta kuin siihen vaadittavasta älykkyydestä), eikä ihmisarvosta (Jos ihmisiä ei saa ihmisoikeuksien mukaan esim. kiduttaa eikä kansanryhmiä murhata, johtuuko se tehokkuusvaatimuksista; taloudellisista tavoitteista; pyrkimyksistä levittää liberaalia valtaa, ideologiaa, demokratiaa ja järjestelmää ei-)liberaaleihin maihin, tms., vai jostain yksittäisen ihmisen erityisestä merkityksestä? Laeilla ja oikeusjärjestelmillä kun on kaikkialla maailmassa periaatteessa tai käytännössä tapana kieltää murhaaminen ja kiduttaminen). Ihmisoikeuksien toteutuessa ihminen voi olla ihan hyvin pelkkä merkityksetön ja hyväksikäytettävä systeemin osanen.

Kristinuskon mukaan ihmisissä on Jumalan antama kipinä ja potentiaali, ja ihmisen tarkoituksena on orientoitua Jumalaa kohti ja lähestyä kykyjensä puitteissa Häntä, ja lopulta päästä Hänen luokseen ja saavuttaa Jumalan suoma jumalallisuus. Tämä potentiaali, prosessi ja lopputulos on se, joka tekee ihmisestä ja hänen elämästään merkityksellisen. Ihmisoikeudet antavat implisiittisesti mielikuvan, että jos ihmistä kidutetaan, hänen ihmisarvonsa vähenee tai otetaan kiduttamisella pois. Ihmisen oletettu arvo on riippuvainen tietystä kohtelusta. Kristinuskon mukaan mikään maallinen, kidutus ja murhaaminen mukaanluettuna, ei voi ottaa ihmisen jumalallisuutta pois tai tuhota sitä. Päinvastoin, jos ja kun ihmistä kidutetaan ja hänet murhataan, ja hän siitä huolimatta säilyttää uskonsa viimeiseen asti, Jumala lukee sen hänelle erityiseksi ansioksi kuolemanjälkeisessä elämässä. Monia muitakin yhtä radikaaleja eroja on, ja ihmisoikeudet ja kristillinen ihmisarvo eivät ole yhteensovitettavissa.

Jos ihmisoikeuksia säädetään niin, että otetaan huomioon ihmisen ja koiran älykkyyserot, "ihmisoikeudet" voidaan myöntää periaatteessa lemmikkikoirillekin. Koirille on suotava elämän perusedellytykset, ja koiran elämälle tärkeitä leikkikaluja, suojaa ja ruokaa ei saa ottaa niiltä pois. Koirien on saatava vapaasti olla normaalissa kanssakäymisessä muiden koirien kanssa. Koiria ei saa kiduttaa eikä tappaa, eikä niitä saa rangaista sellaisista asioista, joista ne eivät pysty olemaan vastuussa. Mahdolliset rangaistukset eivät saa olla kohtuuttomia. Koiria on kohdeltava oikeudenmukaisesti. Jne.

Samarialaiset ovat yksi juutalaisista ryhmistä. Jeesus pyrki juutalaisten yhdistämiseen, ja hänen auttamisensa oli valikoivaa, ei universaalia ja ilman ehtoja tapahtuvaa auttamista.

Anonyymi kirjoitti...

Valkea,

mielenkiintoista pohdintaa. Kiitos jälleen kerran hyvistä teksteistä. Aiotko kirjoittaa vielä lisää eurooppalaisten ja japanilaisten eroista?

Oletko ajatellut kirjoittaa joskus tekstiä, jossa pohdit syvemmin juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin eroja? Koetko, että juutalainen filosofia on monipuolisempaa, viisaampaa, syvempää ja enemmän käytännön elämässä toimivaa kuin islamilainen filosofia?

Kommentoija

Anonyymi kirjoitti...

Vasarahammer,

hyvin pohdittu. Liberaalin "hyvyyden" yksi ongelma on se, että oman toiminnan vaikutuksia pitkällä aikavälillä ei viitsitä arvioida rehellisesti eikä kriittisesti. Lääkärit ilman rajoja auttaisi/auttaa afrikkalaisia ja muita kolmannen maailman asukkaita paljon paremmin keskittymällä perhesuunnittelun tarjoamiseen heille lähtömaissa.

"MSF ei myöskään ole lainkaan kiinnostunut siirtolaistulvain vaikutuksista eurooppalaisille yhteiskunnille eikä siitä, että tulijoiden motiivit eivät välttämättä ole puhtaat eli seurausta konkreettisesta uhasta itselle tai läheisille."

Todellinen hyvyys vaatii aina joidenkin asioiden rajoittamista. Ei ole rakkautta ilman rajoja. Siirtolaistulvan ylläpitäminen on vääryyttä Euroopan kantaväestöä kohtaan. Myös meillä on oikeus omiin rajoihin ja omiin etnisiin kansallisvaltioihin.

Se mikä on hyvää ja mikä on pahaa riippuu kontekstista. Pahaa tässä yhteydessä on noiden ihmisten auttaminen Eurooppaan. Se on väärin Euroopan kantaväestöä kohtaan, ja pitkällä aikavälillä se aiheuttaa ongelmia myös maahanmuuttajille itselleen rikollisuuden ja yhteiskunnan tason alenemisena.

Hyvyyttä olisi käännyttää nuo ihmiset takaisin Pohjois-Afrikkaan. Kun se jatkuu tarpeeksi kauan, viesti menee perille. Niin kuin se on mennyt Bahrainin, Qatarin ja Arabiemiirikuntien tapauksessakin.

Todellista hyvyyttä on myös se, että noille ihmisille tarjotaan kunnollinen perhesuunnittelu lähtömaissa, ja ylikansalliset yhtiöt alkavat maksaa veroja niihin maihin, joista ne louhivat raaka-aineita. Noiden siirtolaisten tapauksessa Afrikan maihin.

80-luvulle asti kehitysavun yksi ehto oli perhesuunnittelun tarjoaminen. Egypti vastusti sitä, koska piti saada lisää sotilaita Israelia vastaan. Pitäisi palata siihen, että kehitysavun ehdoksi laitetaan se, että samalla tarjotaan perhesuunnittelua.

Kommentoija

Valkea kirjoitti...

https://medium.com/insurge-intelligence/pentagon-study-declares-american-empire-is-collapsing-746754cdaebf

Valkea kirjoitti...

http://www.zerohedge.com/news/2017-07-15/research-team-slams-global-warming-data-new-report-not-reality-totally-inconsistent-

Valkea kirjoitti...

Kommentoin toisaalla seuraavasti.

Eivät ihmiset aina syytä muita ihmisiä siitä mitä he itse tekevät, mutta sen verran usein sitä tapahtuu, että siitä mahdollisuudesta on syytä olla tietoinen. Miksi ihmiset tekevät niin?

Ihmisillä on taipumus tavallaan hyvittää, tasapainottaa ja korjata omia syntejään, puutteitaan, epäonnistumisiaan, virheitään ja rikoksiaan syyttämällä muita siitä mitä itse tekee tai on. Oikea käteni tekee rikoksia tms., mutta vasen käteni vastustaa niitä samoja rikoksia.

Ihmisillä on taipumus melkein kuin ennaltaehkäisevästi syyttää muita omista rikoksista tms., jotta ihmisten huomio kiinnittyy pois omista vastaavista teoista.

Kun ihminen tekee rikoksia tms., häntä uhkaavat muiden ihmisten sanktiot erilaisissa muodoissa, ja syyllisyyden ja häpeän tunteet ja niihin liittyvät ajatukset, jos hänellä sellaisia tunteita ja ajatuksia on. Tällöin kyseisten rikosten merkitys ihmisen mielessä kasvaa, se pyörii useammin mielessä ja jos ihminen ajattelee rikoksia tai syytöksiä, hänen omat rikoksensa ja rikoslajinsa tulevat helpoimmin mieleen. Jos ihminen tekee säännöllisesti esim. huijauksia, niiden vakavuudella on taipumus nousta ihmisen mielessä niin, että se vastaa vaikkapa raiskausta, johon liittyy vakava pahoinpitely. Jos huijari on riidoissa jonkin toisen ihmisen kanssa, ja hän haluaa syyttää toista ihmistä mahdollisimman loukkaavalla ja pahalla tavalla, hänellä on em. syiden takia taipumus syyttää toista ihmistä ensisijaisesti huijariksi.

Suurelta osin näiden syiden takia ihmisillä on myös tarve selittää negatiivisia tekojaan itselleen parhain päin. "Olisin voinut huijata häneltä 10 000 euroa, mutta huijasin vain 5 500 euroa, olen oikeastaan hyväntekijä ja hyvä ihminen. Tarkemmin ajateltuna lahjoitin hänelle 4 500 euroa", "Hän on niin epämiellyttävä ihminen (tarkoittaa ulkonäöltään rumaa ihmistä), että ansaitsi sen", "Minulla on viime aikoina ollut niin vaikeaa (viittaa taipumukseensa tuhlata kaikki rahansa), että ansaitsen kaikki rahat, jotka sain huijattua", "Huijaamani ihmiset asuvat omakotitaloissa, joten heillä on loputtomasti rahaa. Jos minä niistän jokaiselta heistä 10 000 - 50 000 euroa, he eivät edes huomaa sitä", jne.

Simon Elon tapauksessa tämänkaltaiset psykologiset syyt yhdistyvät Sinisen Tulevaisuuden epätoivoiseen poliittiseen tilanteeseen ja poliittiseen tarkoitushakuisuuteen, joten voimme odottaa tulevaisuudessa lisää samantyyppisiä syytöksiä.

Ps. Tarkoitukseni ei ole tällä kirjoituksella ottaa kantaa siihen, onko vierailu venäläisellä nuorisoleirillä hyvä vai huono asia, mutta liberaalin median mukaan Venäjä -yhteydet ovat yleisesti paha asia, joista se syyttää monia ihmisiä, ja Simon Elo on sisäistänyt nämä suhtautumistavat ja syytökset.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/07/20/ex-perussuomalaiselle-simon-elolle-karahti-pilkka-omaan-nilkkaan-venajayhteydet-paljastuivat/

Valkea kirjoitti...

Kommentoija,

kirjoitan tulevaisuudessa lisää suomalaisten / eurooppalaisten / japanilaisten eroista, joko paloittain tai laajempina kokonaisuuksina.

Aion kirjoittaa tulevaisuudessa enemmän juutalaisesta uskosta, koska, luonnollisesti, siihen sekä juutalaisuus että kristinusko perustuvat. En välttämättä lähde suorittamaan erityisiä vertailuja, koska juutalaisuus ja kristinusko osoittavat hyvyytensä, tärkeytensä ja viisautensa jo itsessään.

Sivun näyttöjä yhteensä

Lukijat

Blogiarkisto